Teksti: Leevi Kiesiläinen
KooKoon ulkomaalaisvahvistus Ben Tardfi otti Liiga-kauden alussa ensipiirtonsa eurooppalaisiin jääkiekkokaukaloihin.
Ben Tardif teki kesällä päätöksen vaihtaa Pohjois-Amerikan kiekkokaukalot Liiga-jäihin ja veti oranssimustan paidan päälleen. 23-vuotias kanadalainen halusi elää ammattielämäänsä päivän sijaan vuosi kerrallaan. Vanha ystävä sekä keskustelut päävalmentaja Olli Salon kanssa saivat Tardifin kääntämään katseensa Kouvolaan.
– Arvoin Pohjois-Amerikan ja Euroopan välillä. Olen kuullut Liigasta paljon hyvää ja Charles (D’astous) on hyvä ystäväni. Niin KooKoo seurana kuin hänen kanssaan uudelleen pelaaminenkin kuulosti mielenkiintoiselta. Meillä oli myös Ollin kanssa todella hyvä keskustelu. Pidin hänen ajatuksistaan ja siirto vaikutti minulle hyvältä mahdollisuudelta ottaa urallani seuraava askel eteenpäin.
Salo oli kiinnostunut hyökkääjän mielentilasta ja tavoitteista. Yhteinen sävel löytyi nopeasti.
– Hän kysyi tavoitteistani ja siitä, miksi olisin siirtymässä KooKoohon. Vastasin olevani edelleen nuori ja haluavani kehittyä jääkiekkoilijana. Kerroin hänelle haluavani kehittyä pelaajana, pitää hauskaa ja voittaa jääkiekkopelejä. Uskon kaikkien pelaavan siksi, että viihtyvät paremmin jäällä kuin penkillä. En usko, että kukaan katsoo mieluummin peliä vaihdosta.
Toinen merkittävä asia siirron suhteen oli Tardifin ammattielämästä puuttunut pysyvyys. Quebecistä, noin 10 000 ihmisen Notre-Dame-de-l’Île-Perrot’n kaupungista maailmalle tähdännyt nuori mies edusti viime kaudella neljää eri joukkuetta Pohjois-Amerikan sarjojen siirtosääntöjen ansiosta.
Pohjois-Amerikan sarjoissa pelaajasopimuksiin on neuvoteltavissa siirtojen estäviä pykäliä, mutta yleensä seuroilla on kaikki valta kaupata pelaajiaan, tai lähettää heitä yhteistyöseuroihinsa. Tardif koki viime kaudella molemmat.
– Rehellisesti sanottuna se on hankalaa, sillä Pohjois-Amerikassa joukkueilla on yhteistöitä toisissa sarjoissa pelaavien joukkueiden kanssa. Ensimmäinen ammattilaissopimukseni oli kaksivuotinen Colorado Eaglesin organisaation kanssa, joten ensimmäisenä vuotenani pelasin sekä heidän että myös heidän ECHL-liigan yhteistyöseuransa Utah Grizzliesin kanssa.
Seuraavaan kauteen 2022–2023 mahtui peräti neljä eri joukkuetta.
– Toisena vuotenani aloitin kauteni Grizzliesissä, kunnes minut kutsuttiin takaisin Eaglesiin. Sitten minut kaupattiin Hartford Wolf Packiin, muistaakseni 31. joulukuuta. Kauden lopulla minut lähetettiin jälleen yhteistyösopimuksen turvin ECHL:ään, tällä kertaa Jacksonville Icemeniin.
– Kaikille ei niin käy, mutta yllättävä kauppaaminen tai siirto toiseen sarjaan on hyvin yleistä. Siellä on mentävä päivä kerrallaan, sillä mitä vain voi tapahtua.
Sama peli, vai onko?
– Minulla oli myös toinen kaveri, joka pelasi kolme vuotta Liigaa juuri ennen siirtymistäni (Thomas Grégoire). Puhuimme myös D’astousin kanssa viime kaudella aikalailla viikoittain. Tiesin Liigasta ja sen pelityylistä sen, että pelaajat ovat nopeita ja jyviä luistelijoita ja kaukalo on suurempi.
– Peli täällä ei ole tyyliltään ihan yhtä fyysistä. Enkä tarkoita nyt taklausten määrää tai laatua, vaan täällä ei tapella yhtä paljon kuin Pohjois-Amerikassa. Olen kuullut että Liigassa on hyviä luistelijoita ja kiekollista pelaajaa painostetaan kovaa.
Pelillisesti Euroopan ja Pohjois-Amerikan sarjojen välillä on eroja, joista merkittävin on edellä mainittu noin neljä metriä leveämpi eurooppalainen kaukalo. Kaukalon mitat vaikuttavat Tardifin silmissä eniten siihen, minkä alueiden läpi ja kautta peliä pelataan.
– Kehityn isolla jäällä pelaamisessa mielestäni koko ajan, mutta parannettavaa on vielä. Ensimmäinen merkittävä asia minkä opin, oli että täällä pyritään hyökkäysalueella pelaamaan keskustan kautta mahdollisimman paljon. Pienemmässä kaukalossa ei voi pelata keskustan kautta niin paljoa, sillä siellä ei ole yhtään aikaa tai tilaa.
– Siellä pitää päästä punaviivalle, ampua kiekko ränniin ja lähteä perään. Siinä mielestäni suurin eroavaisuus. Pidemmällä aikavälillä uskon isomman kaukalon toimivan minulle paremmin, sillä luisteluni on suurin vahvuuteni, Tardif kuvailee.
Ystäviä lähellä
Tardif on kotiutunut uuteen ympäristöönsä hyvin niin kentällä kuin sen ulkopuolella. KooKoo on tukenut häntä tarpeen vaatiessa, ystäviä on lähellä ja joukkueesta on nopeasti löytynyt myös uusia tuttavuuksia.
– Asun todella lähellä Charlesia. Jos tarvitsen jotain, tai haluamme vain viettää aikaa yhdessä olen kävelymatkan päässä hänen kodistaan. Oli seuralta mukavasti tehty, että he asuttivat meidät lähekkäin.
– Lisäksi seura on auttanut kaikissa tarvittavissa paperihommissa ja muissa arjen yksityiskohdissa, kuten vaikka suomalaisen puhelinnumeron hankkimisessa. Seurahenkilökunta puhuu hyvää englantia, joten kommunikaatio ja asioiden hoitaminen on ollut helppoa.
Myös kaikki valmentajat ja pelaajat puhuvat englantia, joten sopeutuminen on sujunut helposti.
– D’astousin, Eero Teräväisen ja Oskari Setäsen kanssa vietän eniten aikaa, mutta kaikki joukkueessa ovat olleet todella mukavia. En ole mielestäni ujo persoona ja juttelen paljon kaikkien kanssa.
Rakkaista harrastuksistakaan ei ole ollut tarvetta luopua. Jääkiekkoilijoiden perinneharrastuksena tunnettu golf kuuluu myös Tardifin lajivalikoimaan ja joukkueen Koski-Golfia pelipaikkanaan suosiva vihreiden veräjien kerho on saanut kanadalaisesta uusimman jäsenensä.
– Joukkueessa on pari kaveria, jotka pelaavat golfia. Elokuussa kävimme melkeinpä aina pelaamassa Koski-Golffissa, kun oli vain mahdollista. Yleensä käyn golfaamassa juuri Teräväisen ja Setäsen kanssa.
– Osku on aika hyvä. Yhdellä kierroksella hänellä oli yksi hole in one, yksi eagle ja kolme birdietä. En usko näkeväni samanlaista uudelleen.
Tardif on viihtynyt uudessa ympäristössään, mutta se ei vähennä mahdollista jälleennäkemisen iloa. Sukulaisten tai kotimaastaan vierailevien ystävien Kouvolassa pyörähtäessä on ohjelman kannalta olemassa jo hahmoteltu raami.
– Kanadassa on oma saunomiskulttuurinsa, mutta se ei ole siellä erityisen suosittua. Tykkimäki Resort voisi mielestäni olla paikka, jossa he saisivat mahdollisimman suomalaisen lomakokemuksen. Veisin heidät myös niihin ravintoloihin, joissa käymme joukkuekavereiden kanssa. Voisin kuvitella, että he pitäisivät siitä.
Ben Tardif, vapaat terveiset KooKoon kannattajille ja muulle seurayhteisölle:
– Haluan vain sanoa olevani innoissani siitä, että olen täällä. Toivottavasti voimme tuoda joukkueelle paljon voittoja ja antaa seuran kannattajille hyvää vastinetta rahoilleen, kun pelaamme heidän edessään.
