Puhelimeen vastaa rento ja iloiselta kuulostava kanadalainen Seth Barton. Siirto Pohjois-Amerikasta KooKooseen on takana, ensimmäiset pelit uudessa joukkueessa pelattuna ja 24-vuotias puolustaja on alkanut kotiutua uuteen ympäristöönsä.
– Olen ollut täällä nyt kolme viikkoa ja olen päässyt joukkueen rytmeihin ja toimintaan hyvin kiinni. Olen pystynyt olemaan paljon hallilla ja olen voinut luottaa siihen, että jääkiekon pelaaminen ja joukkuekaverini tekevät uuteen ympäristöön asettumisesta huomattavasti helpompaa. On ollut hauskaa tutustua uuteen kulttuuriin, asumiseen Suomessa ja Kouvolan kaupunkiin. Olen opetellut uusia asioita ja totutellut uuteen ympäristöön.
Barton kertoi hänen siirrostaan kertovassa tiedotteessa, ettei tiennyt Kouvolasta etukäteen juuri mitään. Hän sanoi kuitenkin odottavansa uutta kulttuuria innolla. Barton on alkanut muodostaa kuvaa kaupungista ja sen kulttuurillisesta annista.
– Ihmiset ovat jonkin verran kysyneet, että mitä olen löytänyt. Osa asioista ovat tyypillisempiä eurooppalaisia juttuja, mitkä eivät ole minulle niin tuttuja koska en ole viettänyt paljoa aikaa Euroopassa. Elämäntyyli on täällä rauhallisempaa kuin Pohjois-Amerikassa. Olen pitänyt ruokakulttuurista ja paikallisten kohtaaminen ja heidän kanssaan käydyt keskustelut ovat olleet jotain, mitä olen paljon arvostanut.
– Kouvolasta ei ehkä tule heti kulttuuririkkainta ensivaikutelmaa, mutta ihmisten arjen seurailu on ollut mielenkiintoista. Olen nauttinut alkavasta talvesta ja viettänyt paljon aikaa ulkona, mitä rakastan. Olen pyrkinyt lähtemään myös iltaisin ulos pimeään. Koitan päivittäin löytää uusia vastauksia siihen kysymykseen ja jatkan selvittelyä, naurahtaa Barton.
Hän on kotoisin noin 100 000 asukkaan Kelownan kaupungista Kanadasta. Luonnonläheisyyden ja kotikaupungin suurpiirteisen kokoluokan lisäksi puolustajan kasvatuskulttuurista löytyy kolmaskin suomalaisesta vastaavasta usein havaittava seikka, nimittäin ulkojääkiekko.
– Rakastan ulkojäitä. Lapsuudenkotini takana oli luonnonjää ja raahasimme lapsena maalit sinne. Siellä pelasimme muiden naapuruston lapsien kanssa ja se oli se suosikkiperinteitäni näihin aikoihin vuodesta.
Barton ei enää lapsi ole, mutta jäähalleilla vietetty aika ei ole saanut ulkojäitä kohtaan tuntuvaa paloa sammumaan. Hänen mielenkiintonsa aihetta kohtaan herää kysyttäessä seuran suhtautumisesta tai mahdollisista rajoitteista ulkojäillä käymistä kohtaan.
– Hyvä kysymys, haluan itsekin tietää tuohon vastauksen. Luulen, että nämä asiat ovat täysin seura- ja sopimuskohtaisia. Joka tapauksessa voisi olla mukavaa pelata jääkiekkoa myös muuallakin kuin halliympäristössä ja pelata paikallisten ihmisten ja yhteisön kanssa. Täällä on paljon järviä ja muita ulkojäitä.
Seuraavaksi Jukurit
Ulkojäiltä ammattikiekkoon, Barton kuvailee pyydettäessä hänen suosikkiottelutyyppinsä piirteitä. Hän viihtyy tasaisissa korkean energiatason otteluissa, mitkä voivat kääntyä kummalle osapuolelle vain.
– Ihanteellinen otteluni on tiukka ja tasainen. Siinä on pieniä maalieroja, maalipaikkoja molempiin päätyihin, kovaa tempoa ja vauhtia, sekä erikoistilanteita molemmin puolin. Kaikki pelaajat pitävät pudotuspeleissä pelaamisesta ja se yleensä tarkoittaa lisää fyysisyyttä ja intensiivisyyttä. Kaikkeen panostetaan enemmän ja tarkemmin ja tunnelmaa ja energiaa on hallissa enemmän. Kaikki pitävät siitä, kun on paljon maalintekopaikkoja molempiin päätyihin. Sellaisia otteluita on mielestäni hienoa katsoa ja hauskaa pelata. Tunnetta pitää olla paljon.
Barton kuvailee samalla tietämättään KooKoon seuraavaa vastustajaa, eli Jukureita. Jukurit saapuu haastattelun julkaisuviikolla KooKoon vieraaksi Kouvolaan ja ottelulta sopii odottaa juurikin ylempänä kuvailtuja piirteitä. Jukurien Niko Huuhtanen on pelillisen antinsa lisäksi tunnettu verbaalisista lahjoistaan. Barton ei nää siinä ongelmia.
– Vastustajan ärsyttäminen on mielestäni sellainen osa peliä, mitä kaikki rakastavat, naurahtaa Barton painottaen puheessaan sitaattinsa viimesitä verbiä.
– Jokainen käsittelee vastustajan ärsyttämisyritykset hieman omalla tavallaan. Jotkut ovat aggressiivisempia ja aktiivisempia asian suhteen, mutta itse sanoisin että pysyn rauhallisena ja pääni pysyy kylmänä. Pidän silti siitä pelin osasta ja viihdyn niissä tilanteissa hyvin. Tykkään käydä sanaharkkaa vastustajan kanssa, mutta ei ole minun tyylistäni alkaa vain suoraan huutamaan. Haluan itse mieluummin keksiä jotain nokkelampaa sanottavaa, mikä on toki vaikempaa kuin pelkkä huutelu.
– Mielestäni se on osa peliä. Kyseessä on kuitenkin tunteikas laji ja joillain tunne purkautuu sillä tavalla. Luulen ihmisten kuitenkin arvostavan sitäkin piirrettä lajissa ja joitain pelaajia se sytyttää enemmän, joitain taas vähemmän. Meidän joukkueessamme on mielestäni muutama pelaaja, jotka saavat siitä nostetta pelilleen, mutta itse pysyn yleensä rauhallisena ja viileänä.
Pohjois-amerikkalaisen ja eurooppalaisen jääkiekon välillä on joitain eroavaisuuksia. On teknisiä eroja kuten kaukalon koko, kulttuurillisia eroja, pelitavallisia eroja ja lainsäädännöllisiä eroja. Yksi suurimmista poikkeuksista maanosien sääntökäytäntöjen välillä liittyy tappelemiseen ja sen rangaistavuuteen. Pohjois-Amerikassa tappeluista seuraa yleensä vain jäähyjä, kun taas Liigassa luvassa on ulosajo ja todennäköisesti myös pelikieltoa.
– Se oli asia, mikä minun piti selvitää erikseen nähtyäni hieman eurooppalaisia otteluita, toteaa Barton sääntöjen eroavaisuudesta. Hän oli nähnyt Tapparaan hankitun NHL- ja AHL-kovanaama Luke Witkowskin tappelun TPS:n Oliver Lauridsenia vastaan.
– Huomasin, että täällä ei tapella juuri ollenkaan. Nähtyäni heidän kurinpitopäätöstensä vakavuuden, ymmärrän paremmin miksi pelaajat eivät juurikaan tappele.
Witkowski ja Barton pelasivat parina AHL-joukkue Grand Rapids Griffinsissä.
– Pelasimme hetken aikaa samassa parissa, mutta emme tunne toisiamme erityisen henkilökohtaisesti. Minulle tuli yllätyksenä, että hän siirtyi pelaamaan Eurooppaan. Hän on mielestäni enemmän Pohjois-Amerikan tyylinen pelaaja. Olen silti tyytyväinen että hän on täällä ja pidän siitä, että täälläkin on hieman pohjois-amerikkalaisia.
Barton on päässyt uusien sääntöjen lisäksi jyvälle myös uudesta pelityylistä, tavasta ja uusista pelin yksityiskohdista.
– Oppimiskäyräni osoittaa ylöspäin. Pelityyli on täällä erilainen ja olen tonkinut videoita läpi yrittäessäni opetella sitä. Useimmilla tänne siirtyvillä on pieni siirtymäajankohta, jossa he selvittävät asioita ja alan mielestäni olemaan oman siirtymäni loppupuolella. Olin viime pelissä todella tyytyväinen tiettyihin tyyleihin ja rutiineihin, joita minulle on alkanut kehittyä.
– On sekä ylä- että alamäkiä ja on edelleen joitain pelin osa-alueita, jotka ovat täysin uudenlaisia. Opettelu siis jatkuu, mutta uskon mukautuvani lähiviikkoina uuteen pelityyliin hyvin. Sen kautta uskon pystyväni tekemään myös lisää pisteitä ja kasvattamaan samalla vastuutani jäällä.
Takaisin matematiikan tunnille
Edistyneet tilastot ovat osa nykypäivää jääkiekossa. Niitä voivat hyödyntää niin valmentajat, pelaajat kuin kannattajatkin ja ne auttavat ymmärtämään asioita pelaajista, joukkueista ja itse pelistä. Liiga tarjoaa nettisivuillaan rajallisen kattauksen edistyneitä tilastoja ja neljän pelatun ottelun jälkeen Bartonin lukemat ovat oikein mukiinmeneviä.
Barton on kirjoitushetkellä ehtinyt pelata neljä ottelua ja hänen peliaikakeskiarvonsa on 13.54 minuuttia ottelua kohden. Otanta ei ole siis suuri, mutta Bartonin ollessa jäällä KooKoo hallitsee otteluiden laukausmäärää 52-prosenttisesti. Otteluiden ollessa ensimmäisen tai toisen erän aikana tasan, tai maalieron ollessa korkeintaan yhden maalin verran Bartonin laukaisuhallintaprosentti on 59,6%. Tiukoissa paikoissa KooKoo siis hallitsee ottelun laukausmääriä selkeästi Bartonin ollessa jäällä, mikä kertoo kasvavan maalintekouhan lisäksi myös kiekonhallinnasta.
Toinen merkittävä tilastonosto on Bartonin PDO-prosentti, eli kenttäpelaajien laukaisuprosentti yhteenlaskettuna maalivahdin torjuntaprosentin kanssa. Joukkueiden kohdalla tätä lukemaa käytetään lähinnä onnekuuden mittarina, mutta yksilön kohdalla sitä voidaan peilata oman alueen puolustuspeliin, pelin avaamiskykyyn ja viimeistelyyn. KooKoon maalivahdit torjuvat 93,8 prosenttia kohtaamistaan laukauksista Bartonin ollessa jäällä, mistä voidaan päätellä vastustajan irtokiekkojen ja vaarallisimpien alueiden maalipaikkojen oleva vähissä Bartonin pelatessa.
– On hienoa kuulla, että tämän kaltaista tietoa on saatavilla ja että sitä kerätään. Olen aina pitänyt merkittävänä sitä, että ollessani jäällä tapahtuu enemmän hyviä kuin huonoja asioita. Niitä asioita saattaa kuitenkin välillä olla hankalaa mitata, joten on hienoa kuulla että täällä se onnistuu. Niissä mitataan paljon asioita, mitkä saattavat muuten jäädä huomaamatta.
– Mielestäni hyvien joukkueiden pelaajilla täytyy olla myös tämä osasto kunnossa ja pyrin omassa pelissäni siihen. Toki pystyn tuottamaan asioita erikoistilanteissa ja tekemään hieman tehopisteitäkin, mutta pyrin myös auttamaan pelin hallinnassa ja puolustamaan hyvin. Hyvä kokonaisuus syntyy noista asioista ja luulen, että valmentajat pitävät noista ominaisuuksista myös.
Bartonin ollessa jäällä KooKoo voittaa myös 66,7 prosenttia aloituksista.
– Tuota voi tarkkailla monesta kulmasta. On mahdollista, että keskushyökkääjät haluavat erityisen paljon olla häviämättä aloitusta tajutessaan minun olevan jäällä, naurahtaa Barton.
– Kentällä on viisi pelaajaa ja maalivahti ja kaikilla on vaikutusta toisiinsa. Kun pelaajat tietävät, keiden kanssa ovat jäällä, he tietävät mitä he voivat tehdä kosta tämä tai tuo joukkuekaveri on nyt samaan aikaan kentällä. Voin ottaa nuo tilastot kehuina ja jos pystyn auttamaan joukkuekavereitani ja he minua, se on hyväksi kaikille.
Bartonin kanssa keskustellessa korviin pistää muutamien keskustelun aikana esiin tulevien suomenkielisten sanojen yllättävänkin puhdas lausuminen. Seth, oletko alkanut oppimaan suomea?
– Rakastan kuunnella muiden puhetta suomeksi ja pyrin päättelemään mahdollisimman paljon itse kun minulle kieltä käännetään. Alan pikkuhiljaa osaamaan kaikki perus kiitokset, hyvät huomenet ja vastaavat. Asioita joita oppii, kun kuuntelee muita hallilla. Se on kuitenkin vaikea kieli, varsinkin pukuhuoneessa missä on useampia murteita. Ajan myötä uskon ymmärtäväni enemmän, tällä hetkellä elän korvat auki ja katsotaan jos jotain tarttuu. Sen mitä osaan, olen oppinut muita kuuntelemalla.
Seth Barton, vapaat terveiset KooKoon seurayhteisölle ja kannattajille:
– Minua on siunattu täällä faneilla, jotka haluavat rehellisyyttä ja aitoutta. Täällä ei pääse mitään piiloon, mikä on mielestäni hyvä asia. Kiitän heitä siitä. Tämä on mielenkiintoinen mahdollisuus pelata erilaista jääkiekkoa erilaisessa ympäristössä.
SEURAAVAT KOTIOTTELUT:
Pe 1.12.2023 klo 18:30 KooKoo – Jukurit // Osta liput
Pe 8.12.2023 klo 18:30 KooKoo – Pelicans // Osta liput
Pe 15.12.2023 klo 18:30 KooKoo – Kärpät // Osta liput